Hoitaessa tamma nauttii saamastaan huomiosta. Kuitenkin jos erehdyt harjaamaan mahan alta jollakin liian kovalla harjalla niin saat kyllä huomata että loukkasit Riepua. Se pyörii ja steppailee, varomatta yhtään hoitajaansa. Valjastus ja liikkelle lähtö sujuu ongelmitta. Tarhaan mennessä Riepu pitää viedä ensin ja kannattaa varoa ettei jää sen alle jos Riepu huomaa että sillä on yleisöä. Naru kannatta kiepauttaa turvan ympäri jotta saa pideltyä tamman käsissä jos se innostuu.

Tuleivaisuutta ja menneisyyttä

Riepu tuotiin Saksasta ikäänkuin vahingossa. Olin ostanut sieltä kyvykkään ja lupaavasukuisen ranskalaisjuoksijan, mutta jotenkin matkan aikana tämä ranskalainen oli vaihtunut pieneen amerikkalaistammaan. Traikusta tullessaan Riepu oli pieni, huonokuntoinen, mutta silti diivamainen. Kuten nimestä voi jo päätellä, esikuvansa kaltainen tamma. Riepu sitten jäi Suomeen, luonne vaan valloitti. Ajan kanssa nähdään, mitä tästä neidistä tulee. Nopeutta löytyy, mutta löytyykö luonnetta. Olen kaavaillut pitkiä matkoja Rievulle tulevaisuudessa, siinä se saisi näyttää hieman diivamaista luonnettaan kiitäessään takajoukoista muiden ohi maalisuoralla.
Kilpauran sivussa tarkoitus olisi kokeilla montéa muutaman lähdön verran, sillä Riepu oli ratsutettu kun se saapui Suomeen. Tällä hetkellä treenaillaan lihaskuntoa ja käytöstapoja kärryjen edessa. Tulevaisuus näyttää saadaanko tästä tammasta koskaan mitään.

Juostuaan tarpeeksi Riepu siirtyy siitokseen ja tarkoitus olisi saattaa muutama kestävä ja uudempi sukuinen varsa tänne Suomeen ja kilpailuttaa niitä Montéssa. Ennen siitosuraa Riepu saa käväistä näyttelyissä katsomassa mitä siitä tykätään.

Sukutaulu